Ylempi jatkosarja alkoi tappiolla kahen erolla!

Matka Haukivuorelle alkoi taas totuttuun tapaan niin, että joku oli myöhässä.  Myöhässä oli tänään taas ulkomaanvahvistus, ei jenkki, mutta kaukaa hänkin. Matkaan lähdimme jo tutuksi tulleella tiimillä, Anssi, Ape, Esa, Joppe, Jussi-isä(tuleva), El Toro, Peltsi ja Suksi-Simppa (allekirjoittanut). Matka Haukivuorelle meni koputusta pelaillen ja osan nukkuessa rankan viikonlopun jälkeen. Saavuttuamme pelipaikalle Hauk-halliin kävimme pienellä kävelyllä jalkoja herättelemässä. Taisi tulla lenkillä tehtyä koko joukkueen päivän ainoa tiikerikin. No ei sekään kyllä kovin vahvasti mennyt mutta olkoon.

Peli olikin sitten aika yksipuolista Hakin pelatessa hurmoksessa hyvän kotiyleisönsä edessä. Laki jatkoi siitä, mihin viimeksi jäi eilen. Virheitä virheiden perään. Mikään ei tuntunut toimivan. Vastaanotto irti verkosta, roskapassi laitaan ja lyönti takaseinään. Tämä toistui aika useasti… Koko joukkue oli unten mailla melkein koko pelin ajan. Emme saaneet käyttöön joukkueemme omia vahvuuksia, puolustusta ja keskihyökkäystä. Vastaanoton huonous ja puolustuspelin heikkous selittääkin tämän.

Ainoa joka pääsi pelissä lähelle omaa tasoaan oli El Toro, joka paukutti palloa laidasta suhteellisen varmasti. Pelin kruunasi passari Apen loukkaantuminen, tai ei hän ääneen sitä sanonut tai näyttänyt, mutta joutui seuraavana päivänä menemään lääkäriin, kun ei nimmariaan pystynyt enää kirjoittamaan. Ranne vääntyi kun Hakin junnari löi pommin viivaan ja Ape yritti puolustaa sitä ottelun loppuhetkillä. 3-0 turpaan ja kotiin (25-20, 25-17, 25-19). Toivotaan ettei mitään pahempaa sattunut Apelle niin päästään ensi viikonloppuna Jolepan kaatoon kotona.

Lakille ei parhaan pelaajan palkintoa jaettu, vaan lahjakortti tuli muista ansioista. Koska aamulla yhdelle ei ruoka maistunut, onneksi palkintona oli lounaslipuke paikalliseen paikkaan. Siinä mielessä reissusta jäi kirjaimellisesti hyvä maku suuhun. Pelillisesti tästä ei ole kuin yksi suunta - ylöspäin!!

#8